Kellon osto on syytä aloittaa kysymällä; mihin käyttötarkoitukseen kello tulee. Valikoima ja tarjonta on laaja, niin hinta kuin laatupuolellakin, joten ostajan on hyvä miettiä mihin tarkoitukseen kelloa tarvitsee ja millainen kellon olisi oltava jotta se palvelee tarkoituksessaan. Tarvitaanko kelloa puku- eli juhlakelloksi, työkelloksi kovaan käyttöön vai joka päivä pidettäväksi arkikelloksi. Jokaisesta kategoriasta löytyy kelloja jokaiseen ranteeseen ja joka ryhmässä on kelloja lähes kaikista hinta- ja laatuluokista.

Puku- eli juhlakello on nimensä mukaisesti se parempi kello, jota käytetään erityistilaisuuksissa, jotta se säilyisi edustavan näköisenä. Juhlakellot eivät yleensä ole vesisuojattuja. Arkikelloksi taas voi sopia mikä tahansa aina edullisista kvartsikelloista aina perinteisiin mekaanisiin kelloihin. Pääasia on että kello kestää jokapäiväistä elämää. Työkelloksi puolestaan voisi olla toimiva esimerkiksi iskunkestävä Casion G-Shock mallisto.

Kellon kuori ja rannekkeet

Kellojen kuoria valmistetaan eri materiaaleista erilaisten käyttötarkoitusten mukaan.
Yleisimpiä materiaaleja:

• muovi – yleensä edullisempia, lähinnä lasten- ja trendikelloja
• messinki ja muut halvat metalliseokset – edullisen hintaluokan kelloja, jotka yleensä pinnoitetaan
• ruostumaton teräs – rakenteeltaan lujia ja erittäin kestäviä kelloja
• titaani – erittäin kestäviä, kevyitä ja yleensä allergisoimattomia kelloja
• puu – lämmin ja kevyt
• hopea – lähinnä taskukelloja
• kulta – yleensä kelta- tai punakultaa olevia arvokelloja
• platina – vain arvokelloja

Titaani ja ruostumaton teräs voidaan myös pinnoittaa erilaisin keinoin. Toiset pinnoitukset ovat kestävämpiä kuin toiset. Rannekkeiden valmistukseen käytetään kellon kuorimateriaalien ohella myös nahkaa ja erilaisia kangasmateriaaleja. Myös luonnonkumi/kautsu sekä kumien ja muovien erilaiset yhdisteet ovat yhä yleisempiä kellonrannekemateriaaleja. Nahkaranneke on käyttöominaisuuksiltaan erityisen miellyttävä, mutta se ei kestä kostetutta ja huokoisena materiaalina likaantuu helposti. Nahkarannekkeen suositeltava vaihtoväli onkin jokapäiväisessä käytössä yksi vuosi.

Kellon koneisto

Kellon koneisto toimii joko mekaanisesti tai kvartsikiteen avulla. Kellon koneistoa pohdittaessa on hyvä miettiä millaisessa käytössä kello tulee olemaan. Esimerkiksi päätetyössä käsi ei välttämättä liiku tarpeeksi vetääkseen automaattikelloa eikä pöytälaatikkoon tai hihan alle pääse valoa tarpeeksi jotta valolla käyvä kello lataantuisi.

Mekaaninen kello on nimensä mukaisesti täysin vailla elektroniikkaa. Kello saa käyttövoimansa viritetystä jousesta, josta jouseen varastoitunut voima ohjataan rataskoneiston ja käyntilaitteen kautta osoittimille. Mekaaninen kello voi olla ns. nuppivetoinen eli jousi viritetään täyteen vetoon nupista kiertämällä. Toinen vaihtoehto on automaattiviritteinen koneisto. Käden liike virittää jousen. Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi ulkoisille häiriötekijöille (mm magneettisuus, kovat iskut) kuin kvartsi-kellot, näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Mekaanisten kellojen käyntitarkkuuskaan ei ole ihan samalla tasolla kuin kvartsikelloissa (mekaanisten kellojen käyntitarkkuus karkeasti n. /- 15-20s/vrk). Kalliimmat kellot ovat yleensä mekaanisilla koneistoilla varustettuja ja nykyään lähes aina automaattikoneistoisia, eli ne ottavat talteen käden liikkeistä saatavaa energiaa sisään rakennetun vetopainon avulla

Kellon lasi

Kelloissa käytetään kolmenlaisia laseja. Lasikkeeksi kutsutaan akryylista valmistettuja halpoja laseja. Materiaalina se on pehmeä , joten se naarmuuntuu helposti. Joustavana materiaalina akryyli kuitenkin kestää varsin hyvin iskuja.
Mineraalilasi puolestaan on jo suhteellisen kovaa ja kestävää mutta ei anna yhtään periksi sopivan iskun tullessa vaan särkyy. Mineraalilasi kestää normaalikäytössä hyvin ja onkin yleisimpiä kellon laseihin käytettyjä materiaaleja.
Safiirilasi on vaihtoehdoista kallein mutta myös kestävin. Etuina on mineraalilasia parempi iskunkestävyys ja käytännössä safiirilasiin voi tehdä naarmuja vain timantilla. Lisäksi esimerkiksi Seiko käyttää kelloissaan paljon omaa Hardlex-lasiaan, jonka käyttöominaisuudet ovat hyvät.

Kellon huolto

Ostaessasi kelloa muista pyytää käyttö- ja hoito-ohjeet, mikäli ne eivät automaattisesti tule kellon mukana. Huolto- ja hoito-ohjeita noudattamalla varmistat kellosi pitkän iän ja moitteettoman käynnin.

Kaikkia kelloja täytyy säännöllisin väliajoin huoltaa ja korjata. Rataskoneisto, kuoret, tiivisteet, käytännössä kaikki kuluvat osat kaipaavat ajoittain huoltoa.